Ilmanpuhdistimet kouluissa – ratkaisu vai vain väliaikainen apu?

Voiko ilmanpuhdistin parantaa koululuokkien sisäilmaa ja vähentää oireilua? Tähän etsittiin vastausta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HiMiKKo-tutkimuksessa (2024), jossa selvitettiin ilmanpuhdistimien vaikutusta epäpuhtauksiin ja koettuihin oireisiin alakoulujen luokissa. Lyhyt vastaus: ilmanpuhdistin voi auttaa väliaikaisesti, mutta se ei korvaa kunnollista ilmanvaihtoa. Tulokset ovat hyödyllisiä erityisesti koulujen ylläpidosta ja sisäilmasta vastaaville.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimus tehtiin vuosina 2021–2022 kuudessa kuopiolaisessa alakoulussa, yhteensä 29 luokkahuoneessa. Ilmanpuhdistimia käytettiin kolmella tavalla:

1. Ei päällä (vertailujakso)
2. Päällä ja suodatus käytössä (HEPA- ja aktiivihiilisuodattimet)
3. Päällä ilman suodatusta (ns. lumejakso)

Tutkijat mittasivat muun muassa pienhiukkasten (PM2.5 ja PM10), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC), hiilidioksidin, mustan hiilen ja mikrobien pitoisuuksia. Lisäksi seurattiin kuuden viikon ajan raportoituja oireita, kuten hengitystieoireita ja päänsärkyä.

Mitä tutkimuksessa havaittiin?

Ilmanpuhdistimista oli jonkin verran hyötyä, mutta hyödyillä oli selvät rajat:

• Pienhiukkasten ja TVOC-yhdisteiden pitoisuudet laskivat, kun suodatus oli päällä. Mekaaninen suodatus siis vähentää tiettyjä epäpuhtauksia.
• Mikrobipitoisuuksiin vaikutus oli heikko. Joissain tapauksissa laskeutuneen pölyn mikrobimäärä jopa kasvoi, kun ilmankierto nosti pölyä takaisin ilmaan.
• Oireet vähenivät hieman, kun laite oli käytössä, sekä suodatuksen kanssa että ilman sitä. Oireet vähenivät jopa enemmän lumejakson aikana, mikä viittaa siihen, että vaikutus voi osittain johtua ilman sekoittumisesta tai lumevaikutuksesta.
• Ilmanvaihdon määrä oli keskeinen tekijä. Luokissa, joissa perusilmanvaihto toimi hyvin, epäpuhtauksia oli valmiiksi vähemmän ja ilmanpuhdistimen vaikutus jäi pienemmäksi.

Milloin ilmanpuhdistimesta on hyötyä?

Tutkimus vahvistaa, että ilmanpuhdistin ei ole ensisijainen ratkaisu sisäilmaongelmiin. Se voi kuitenkin toimia väliaikaisena tukitoimena esimerkiksi silloin, kun:

• rakennuksessa on tilapäisesti kohonneita TVOC- tai hiukkaspitoisuuksia
• tila odottaa korjauksia
• otetaan käyttöön uusi tai poikkeuksellisen kuormittunut tila.

Pysyvien ratkaisujen pitää perustua rakennuksen kunnossapitoon, oikein mitoitettuun ilmanvaihtoon ja tuloilman suodatukseen. Myös laitteen mitoituksella on väliä: tilaan nähden liian pieni ilmanpuhdistin ei juuri vaikuta, ja sen ilmavirta voi nostaa laskeutunutta pölyä takaisin ilmaan.

Mitä tämä tarkoittaa siivoukselle?

Koska ilmavirta nostaa laskeutunutta pölyä, pölyn määrä tiloissa ratkaisee paljon. Säännöllinen imurointi hyvällä suodattimella, kostea pölyjen pyyhintä ja yläpölyjen puhdistus vähentävät pölyä, jota ilmanpuhdistin tai ilmanvaihto muuten kierrättäisi. Hyvin mitoitettu ylläpitosiivous on siis osa ennaltaehkäisyä.

Yhteenveto

HiMiKKo-tutkimus tuo sisäilmakeskusteluun kaivattua realismia. Ilmanpuhdistin voi olla hyödyllinen osa kokonaisuutta, mutta se ei korvaa kunnollista ilmanvaihtoa tai rakenteiden kuntoa. Sen käyttö kannattaa harkita tapauskohtaisesti mittaustulosten ja tarpeen perusteella. Tutkimuksen tärkein viesti on selvä: sisäilman hallinnassa ennaltaehkäisy toimii paremmin kuin jälkikäteen hankitut laitteet.

Lähde: Leppänen, H., Juntunen, M., Yli-Tuomi, T. ym. (2024). Hiukkaset, mikrobit ja kemikaalit – ilmanpuhdistimien vaikutukset altistumiseen kouluissa (HiMiKKo). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 5/2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-257-0

Siivous, joka tukee hyvää sisäilmaa

Siivoamme kouluja ja muita toimitiloja Oulussa ja lähikunnissa. Mitoitamme siivouksen tilojen käytön mukaan ja lisäämme sopimukseen tarvittaessa yläpölyjen poistot ja peruspesut. Toimistoihin tarjoamme myös AirWits PM -sisäilmamittauksen lisäpalveluna.